Valo ja valaistus osana sisustusta

Pohjoinen valo

Suomen ilmastoa leimaa pitkä pimeä kausi ja kylmä talvi, jolloin aurinko näyttäytyy päivän aikana vain hetken, jos ollenkaan. Kevät ja kesä taas on erittäin valoisaa aikaa kun päivänvaloa riittää myöhäiseen iltaan ja yöhön. Vuodenaikojen ero vaikuttaa luonnollisesti valokäsitykseemme, päivittäiseen toimintaamme ja mielentilaamme. Keinovalo on Pohjoismaissa asuville ihmisille keskeisessä roolissa, kun luodaan toimivia ja tunnelmallisia sisätiloja.

Päivänvalon hyödyntäminen sisätiloissa on kuitenkin aina etusijalla. Tuo tilaan mahdollisimman paljon häikäisemätöntä suoraa ja epäsuoraa luonnonvaloa esimerkiksi ripustamalla verhoja niin etteivät ne peitä ikkunaa, käyttämällä valoa läpäiseviä verhoja ja kaihtimia, peilien avulla sekä sijoittamalla isot huonekalut niin etteivät ne blokkaa valoa. Kesällä täytyy usein myös rajoittaa sisään tulevaa valoa, esimerkiksi makuuhuoneessa ja eteläikkunoissa joissa aurinko paahtaa suoraan sisälle.

Artek A331 riippuvalaisin "Mehiläispesä" on rakastettu klassikko, jonka Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1953.

Valon vuorovaikutus

Suoran ja epäsuoran valon yhdistäminen voi hyödyntää myös valaisimien valinnassa. Valo koetaan miellyttävänä kun huoneessa suora keinovalo ei saa ylivaltaa. Suoraa valoa kohdistetaan siihen, missä tarvitaan hyvää valaistusta, mutta sen lisäksi tarvitaan epäsuoraa valoa sekä lempeää hajavaloa, joka muistuttaa puun lehvistön läpi siivilöityvää luonnonvaloa.

Valaisimia valittaessa on tärkeää ottaa huomioon niiden valaistusominaisuudet. Tapa, jolla valaisin antaa valoa tilaan ja pinnoille, vaikuttaa sisustukseen jopa enemmän kuin valaisimen ulkonäkö.

Suora valo kohdistuu selvästi määritettyyn suuntaan. Kuvassa Louis Poulsen Cirque -riippuvalaisin.

Epäsuora valo kohdistetaan heijastavalle pinnalle kuten seinään tai kattoon, josta se jakautuu tilaan. Artek seinävalaisin A910.

Hajavalo suodattuu läpikuultavan materiaalin läpi. Kuvassa &Tradition Formakami -riippuvalaisimet.

Miten rakennetaan kodin hyvä valaistus?

Hyvin suunniteltu valaistus on tilanteen mukaan muuntuva. Huoneeseen tarvitaan hyvä yleisvalaistus, kohdistettua valoa siihen missä tarvitset esimerkiksi työ- tai lukuvaloa, mutta myös pehmeää ja lämmintä tunnelmavalaistusta.

1. Yleisvalaistus

Perusvalotaso luodaan luonnonvaloa täydentävillä yleisvaloilla. Käytä valoa epäsuorasti, joko kattojen ja seinien kautta heijastavia valaisimia, tai hajavaloa antavat varjostimet. Tehon olisi hyvä riittää siivoukseen, mutta valo saa mielellään olla himmennettävä. Silloin valaistusta voi säätää eri tarpeisiin ja eri vuorokauden- ja vuodenaikoihin sopiviksi.

2. Työvalaistus

Valitse sitten valaisimet kodin paikkasidonnaisiin toimintoihin, kuten työtasoille, ruokapöydän ylle, lukunurkkaan ja yöpöydälle. Tietyissä tiloissa voidaan tehdä monia eri asioita. Päivän aikana keittiön työtaso voi toimia ensin aamiaispöytänä, sitten työpöytänä ja myöhemmin ruoanlaiton, läksyjen tai seurustelun keskipisteenä. Haluatko näihin eri toimintoihin erityyppistä valoa?

3. Tunnelmavalaistus

Viimeistele tunnelmavalolla ja valokoristeilla, jotka tuovat kiinnostavuutta ja kodikkuutta. Jätä huoneeseen myös valaisemattomia pintoja, ja luo tilaan eloisaa valon ja varjon leikkiä kohdistamalla valaisimet niin, että valoa tulee eri suunnista ja korkeuksista.

Erilaiset valaisimet eri käyttötarkoituksiin

Secto Design Magnum -riippuvalaisimet

Umage EOS Up -plafondi ja EOS Tripod -pöytävalaisin

Ota huomioon tilan mittasuhteet, kun suunnittelet valaistusta. Jos tilassa on matala katto, kannattaa yhdistellä plafondia, seinä- ja lattiavalaisimia pelkkien kattovalaisinten sijasta. Jos kattokorkeutta on runsaasti, tilan rakennetta voi vahvistaa ja ”ankkuroida” ripustettavilla, näyttävillä valaisimilla. Valaistuksella voi myös jakaa ison tilan pienempiin kokonaisuuksiin.

Valoa seinälle

Kannettavat valaisimet

Ladattava valaisin on johdottomuuden ansiosta helppo sijoittaa mihin vain ja siirtää paikasta toiseen. Valaise pimeä nurkka, lisää tunnelmavaloa kirjahyllyyn tai ikkunalaudalle, tai ota valaisin mukaan terassille pimeänä syysiltana. Kannettavat pöytävalaisimet ovat useimmiten myös himmennettäviä.

Louis Poulsen Panthella portable

&Tradition Flowerpot VP9

&Tradition Lucca SC51

Keittiön valaisin

Belid Covetto riippuvalaisin

Usein ripustamme valaisimet keittiöpöydän yläpuolelle liian korkealle, ja varsinkin jos valonlähde on suuri se saattaa häikäistä pöydässä istujaa.

Laadukas riippuvalaisin on usein suunniteltu niin että se ei häikäise, mutta antaa silti riittävän voimakkaan valon. Häikäisemätön peilipolttimo voi myös auttaa, siinäkin tapauksessa kun pöydän pinta on kiiltävä ja heijastaa valoa. Valaisin saa mielellään olla himmennettävissä, jotta valoa voidaan säätää tarpeen mukaan.

Ripustuskorkeus täytyy mitoittaa valaisimen koon ja muodon mukaan, mutta hyvä nyrkkisääntö on noin 50-60 cm pöydän pinnasta. Pöydässä istuessa valaisin ei saa estää näköyhteyden vastapäätä istuvaan. Ota huomioon pöydän leveys, jotta et lyö päätäsi varjostimeen, kun nouset pöydästä.

Valoa työtasoille

Vaihtoehto keittiökaapiston alle asennetulle työvalolle voi olla seinään asennettu kaunis valaisin.

Hyvän valonjaon keittiön tasoille saat aikaan asentamalla useita seinävalaisimia sopiviin paikkoihin. Ripustuskorkeus on yleensä noin 90 cm työtason yläpuolella, tai niin että niiden ali näkee mutta valo ei häikäise. Voit myös estää häikäisyn osittain peilipinnalla peitetty polttimolla.

Artek A330S "Golden Bell" seinävalaisin

Kohdistettu valo lukunurkkaan tai koristeeksi

&Tradition Bellevue AJ7 lattiavalaisin

Lattiavalaisin sohvan tai nojatuolin vieressä voi olla helpoin ratkaisu mukavaan lukunurkkaukseen. Samalla luot huoneeseen uuden valaistustason.

Suoraa valoa voi kohdistaa myös seinäpinnalle, tai valaista esimerkiksi sivupöydän asetelmaa tai viherkasvia jolloin saat aikaan hienon valo- ja varjoefektin. Yhdistä valaisimiin jotka tuovat tuovat huoneeseen myös lempeää hajavaloa, esimerkiksi läpikuultavan varjostimen läpi.

Valaistussanastoa

Valonlähde eli polttimo tai lamppu

Markkinoilla on paljon erilaisia polttimoita erilaisilla ominaisuuksilla. Suosittelemme useimpiin valaisimiin laadukkaita LED-polttimoita. Niillä on pitkä käyttöikä, ne tuottavat valoa energiatehokkaasti ja tarjoavat hyvän värintoiston.

Matta- tai opaalipintaisella polttimolla valaistuksesta saadaan pehmeämpi, tasaisempi ja vältetään häikäisyä.

Hehkulampuista tutut iso E27 ja pienempi E14 kierrekanta käytetään yhä monissa valaisimissa. Muita suosittuja kantatyyppejä valonlähteissä on esimerkiksi spottivaloissa käytetyt GU10 ja GU5.3, sekä G4 ja G9. Näitäkin on saatavilla ledinä.

Watti (W)

Watti on tehon yksikkö. Perinteiset hehkulamput luokiteltiin niiden energiankulutuksen mukaan watteina, mikä on suoraan suhteessa niiden tuottamaan valon määrään. Tyypillinen hehkulamppu tuottaa 1 watin teholla alle 15 lumenia. Nykyaikaiset LED-polttimot ovat huomattavasti tehokkaampia ja tuottavat 1 watilla noin 90-150 lumenia. Niillä saadaan siis sama valon määrä pienemmällä sähkön kulutuksella.

Lumen (lm)

Lumen on valovirran yksikkö, joka mittaa valonlähteen tuottaman valon määrää. Valonlähde on sitä kirkkaampi, mitä enemmän lumeneita se tuottaa.

Lukuvaloksi 400-500 lm on usein riittävä. Yksittäiseen valaisimeen ruokapöydän yläpuolella 800-1000 lm on sopivampi. Työskentelytasoa valaisevan yksittäisen valaisimen lumen-arvo saa mielellään olla 1500 tai enemmän.

Värilämpötila Kelvin (K)

Kelvin on valon lämpötilan mittayksikkö. Mitä alempi lämpötila, sitä lämpimämpi valo; korkeammat lämpötilat tuottavat kylmempää ja neutraalimpaa valoa.

Pohjoismaisissa kodeissa suositaan lämpimän valkoista värilämpötilaa eli 2 700–3 000 K. Julkitiloissa käytetään usein hieman viileämpää valkoista (4 000 K). Se sopii paremmin luonnonvaloon ja hyvin valoisiin tiloihin.

Mitä vähemmän valoa, sitä lämpimämpi värilämpötila tuntuu luontevalta. Mitä enemmän valoa, sitä viileämpi värilämpötila voi olla.

Työympäristössä käytetään yleensä viileitä värilämpötiloja ja pyritään tasaisen vakaaseen valaistukseen. Kodin valaistuksen pitäisi tarjota sille vastapainoa. Vältä siis ylimitoittamista: joku nurkka saa jäädä hämäräksikin. Hyvin lämpimän sävyisiä takkatulta ja kynttilänvaloa pidetään perinteisesti kotoisina. Lämmin värilämpötila rentouttaa, kun kirkas viileä/valkoinen valo taas piristää, koska se on lähempänä päivänvaloa.

Yleisvalon lämpötila kannattaa yleensä pitää yhdenmukaisena ja käyttää samassa tilassa samanlämpöisiä polttimoita harmonisen tunnelman luomiseksi.

Louis Poulsen Flindt seinävalaisin, Patera riippuvalaisin ja AJ lattiavalaisin.

Lämmin tunnelmavalo: 2500–2700 K
Tunnelmavalaistukseen kannattaa valita pehmeä keltainen valo, jonka värilämpötila on 2500–2700 K.

Lämmin valkoinen yleisvalo: 2700-3300 K
2700-3300 K on yleinen värilämpötila valonlähteille, jotka antavat lämmintä valkoista valoa. Noin 3000 K sopii usein kodin yleisvalaistukseen.

Neutraalin valkoinen: 3300–4500 K
3300-4500 K havaitaan neutraalin valkoisina. Tyypilliset käyttökohteet ovat toimistot, työtilat ja julkiset tilat, mutta myös kylpyhuoneeseen on hyvä valita värilämpötilaksi 4000 K tai yli sen piristävän vaikutuksen takia.

Päivänvalo: 5000 K
Yli 4500 K:n valolämpötilassa valo on raikasta ja kylmähköä ja lähellä kirkasta päivänvaloa, mikä ei useinkaan sovi asuinympäristöön.

Värintoistoindeksi (CRI)

CRI-arvo (colour rendering index) kuvaa sitä, miten kattavasti eri värisävyt toistuvat valonlähteen tuottamassa valossa luonnolliseen päivänvaloon verrattuna. Polttimon korkea CRI-arvo luo luonnollisen ja tasapainoisen tunnelman. Hyvä CRI-arvo on vähintään 90.

Flos 2097/30 Sarfatti riippuvalaisin

^.

Lahjaksi Artek Light Tasting setti

Oikean polttimon valinta voi olla haastavaa. Tarjoamme nyt Artek-valaisimen ostajalle lahjaksi Light Tasting -setin, johon sisältyy kolme laadukasta polttimoa, joiden vaikutusta voi kokeilla kotona eri yhteyksissä. Lue lisää kampanjasta täältä >

^.